Kuvaus
Armillaari– eli koordinaatistopallon avulla kuvattiin taivaankantta ja määriteltiin 1600–luvulle asti tähtien koordinaatteja. Armillaarin avulla pyrittiin myös laskemaan planeettojen ratoja. Seuraamalla Auringon liikkeitä kääntöpiirien välissä saatiin määriteltyä tasaus- ja seisauspäivät, joiden perusteella laskettiin kalentereita. Ensimmäisen armillaaripallon saattoi rakentaa kreikkalainen Hipparkos tai Eratosthenes 200–luvulla eaa. Kiinassa ensimmäiset armillaarin kaltaiset laitteet valmistettiin 1000 -luvulla. Armillaarin (lat. armilla=kehä, piiri) sisäkkäiset kehät kuvaavat taivaan ekvaattoria, ekliptikaa, horisonttia ja Eläinrataa. Keskellä oleva pallo kuvaa Maata, sillä aina 1600 -luvulle asti oletettiin, että kaikki taivaankappaleet kiertävät Maata. Pronssisen puujalustalla olevan armillaarin korkeus on 29 cm, pallon halkaisija 18 cm.
