Kuvaus
Tämä riipus on tarkka jäljennös Køgesta, Tanskan Sjellannista löydetystä brakteaatista. Brakteaatit ovat ohuita, yhdeltä puolelta kaiverrettuja kolikoita muistuttavia kulta-, hopea- tai pronssilaattoja, joita valmistettiin ja käytettiin yleisesti koruina kansainvaellusaikana, mutta niitä oli käytössä esim. Suomessa vielä viikinkiajallakin 800-1000 jaa. Germaanisten heimojen käyttämät brakteaatit oli tehty muistuttamaan roomalaisia riipuksia, ja niitä käytettiin pääosin onneatuovina amuletteina, ja todennäköisesti niillä palkittiin ansioituneita sotureita. Brakreaateiksi kutsutaan myös keskiaikaisia vain toiselta puolelta lyötyjä kolikoita. Alkuperäisen Sjellannin riipuksen oletetaan olleen peräisin vuosien 450-570 jaa väliltä ja se on nähtävissä Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa. Brakteaatin keskellä on nelijalkainen eläin ja mies jolla on keihäs. Nämä symbolit yhdistetään yleisesti pohjoismaiseen jumalaan Odiniin. Tämä brakteaatti on valmistettu pronssista, ja se on päällystetty aidolla hopealla. Se sopii käytettäväksi täydellisenä asusteena rauta- ja viikinkiajan historiallisiin elävöittämisiin, LARP-asuihin tai jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettuna koruna. Jäljennös Sjellannin saarelta Tanskasta löydetystä brakteaatista Alkuperäinen riipus peräisin vuodelta 450-570 jaa Alkuperäinen brakteaatti on Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa Valmistettu pronssista, päällystetty aidolla hopealla Kuvastaa eläintä ja miestä keihään kanssa Koko: 3 x 3,5 cm Korun mukana tulee metrin (100 cm) pituinen nyöri
